Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Lait valmistellaan siinä ministeriössä, jonka toimialaan asia kuuluu. Periaatteellisesti merkittävimpiä hankkeita valmistellaan komiteoissa tai toimikunnissa, joissa on mukana eri hallinnonalojen, puolueiden ja muiden etutahojen edustajia. Eri intressitahojen näkemyksiä kuullaan lausuntokierroksin ja erityisissä kuulemistilaisuuksissa.
Ministeriöissä valmistellut hallituksen esitykset käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa. Ministeriöt vastaavat myös asetusten valmistelusta. Tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö voivat antaa asetuksia eduskunnan säätämän lain perusteella.
Hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnon päätöksellä. Tavallinen lakiesitys käsitellään eduskunnassa kahdessa eri istunnossa, joita edeltää lain muotoutumisen kannalta tärkeitä valiokuntakäsittelyjä. Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita ja viranomaisia. Eduskunta voi hyväksyä hallituksen esityksen, muuttaa sitä tai hylätä sen. Päätös tehdään yksinkertaisella enemmistöllä eli yli puolet annetuista äänistä saanut kanta voittaa.
Jos kysymyksessä on perustuslain säätäminen tai muuttaminen, hyväksytty lakiesitys jää lepäämään yli vaalien. Esitys otetaan uudelleen käsiteltäväksi vaalien jälkeisessä eduskunnassa, ja silloin sen hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä. Eduskunta voi nopeuttaa perustuslain käsittelyä, jos käsittely julistetaan kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä. Tällöin sama eduskunta voi hyväksyä perustuslain muutoksen kahden kolmanneksen enemmistöllä.
Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymän lain ja määrää sen voimaantulosta, jollei eduskunta jo ole tästä päättänyt.
Jotta eduskunta voi riittävän ajoissa osallistua tulevien Euroopan yhteisön säädösten valmisteluun, sen tietoon saatetaan jo valmisteluvaiheessa kaikki EU:n lainsäädäntöehdotukset samoin kuin hallituksen valmistelema Suomen kanta niihin. EU-asiat käsitellään eduskunnan suuressa valiokunnassa.